Ikäraja: S
Haaste: FanFic 100, 95. uusivuosi
T/S: Raaaaakaaa kalaaaa. Eli varsin hiomaton, mutta en ole fikkaillut... aikoihin! Ja halusin saada nyt edes alkuun tämän haasteen, joten kirjoitin tämän aika raa'asti. Kylmiltään. Kuin kalan!

Tämä voi vaikuttaa aluksi sekavalta, mutta kun niitä muitakin osia tulee, niin eiköhän tämä lutviudu...tai sitten ei. :D 

Lentäväkoiran vuosituhat

Taivas oli musta, kääntynyt omituisella tavalla sisäänpäin. Taivas oli kääntänyt selkänsä. Tai ehkä sittenkin avannut vatsansa. Mutta mitä siitä saattaisi kirjoittaa? Remus halusi kirjoittaa jotain - vähemmän traagista. Nyt jotain iloista, irlantilaista, ehkä jotain tontuista..? Kaikki hänen kirjoituksensa olivat niin traagisia, kuin onnettomuuksia, että ei niitä kestänyt kirjoittakaan. Remus nakerteli sulkakynänsä höyhentä miettiessään, mutta lopetti nakertamisen huomattuaan kuin rottamaista se oli. 

"Onko nyt rotan vuosi?" Remus kysyi.
"Tiedä. Ainakin tämä on surkea vuosi", Adam vastasi. Häntä harmitti se, että joutui viettämään uudenvuotensa suomalaisessa kapakassa, josta puuttui radio. Adam ei saisi ikuisuuksiin tietää, kuka voittaisi huispauksen liigamestaruuden. Hän ei saisi ikuisuuksiin tietää, voittaisiko vai häviäisi kolme sulmua. Ehkä olisi parasta tuhlata ne.

"Onko nyt koiran vuosi?" Remus kysyi.
"Tiedä! Sanoin jo!"
"Donna-kulta, tiedätkö sinä?"
"Aiotko kirjoittaa minusta?" Donna kysyi ihastuneena.
"En, kysyin - "
"Aiotko kirjoittaa uudestavuodesta?"
"En! ... tiedä."
"Mikset koskaan kirjoita minusta mitään?"
"En ole tarpeeksi hyvä kirjoittaakseni sinusta, Donna-pieni."

Remus oli kyllä miettinyt, voisiko kirjoittaa lapsistaan. Donalda pelotti häntä, sillä Donalda oli täydellinen. Täydellinen. Tähti, hevonen, ruusu ja vesi samassa, pienessä ihmishahmossa...Täydellinen oli nykyään Remuksesta todella kaunis sana. Miksi hän olikaan ennen vihannut sitä sanaa? Nuorena oli saattoi olla niin tyhmä.

Remus ei voisi kirjoittaa Donaldasta mitään. Remus ei voisi pian kirjoittaa yhdestäkään ihanasta asiasta mitään, sillä pian hän korvaisi ihanat - donaldat - adjektiivit donaldalla. Donalda rakkaus. Donalda tylsyys.

Adamissa ei taas ollut mitään kirjoitettavaa. Adam ei pitänyt kirjoista, kynttilöistä eikä aamuruskosta, Adam piti ulkoilmasta ja hampurilaisista. Adam piti urheilusta ja kovista väreistä. Adam ei pitänyt perhosista, kuoroista tai vanhanaikaisista, kutittavista vaatteista. Adam ei pitänyt Ranskasta. Adam ei kerta kaikkiaan ollut... kirjoituksellinen.

Remus huokasi, rummutti pöytää, söi sulkakynäänsä unohdettuaan kuinka rottamaista se oli, ja silitti Donaldan päätä. Kun silitti Donaldan päätä, tuntui kuin olisi silittänyt pehmolelua.

Hän voisi kirjoittaa Siriuksesta jotain. Uusivuosi ei sopinut Jamekselle. Tai Remus ei osannut kirjoittaa Jameksesta. James oli liian ruma. Remus muisti kyllä Peterin kirjoitukset Jameksesta ("Kuihtunut Laakson Lilja" ja "Mitä teet, kun naisesi ei saa sinua pystyyn haukuttua?") mutta Peter olikin karkea. Silloin Remus oli kyllä nauranut noille...

Kun koiralla on suuri musta pyörä
tai suuret mustat siivet
se lentää.

Ei kovin hyvä, jos otti huomioon, että Remus oli istunut kapakassa jo kuusi tuntia, mutta ei huonoissa runoissa ollut mitään pahaa. Kunhan ne olivat tyylikkäitä.